Uutta matkaseuraa

23.1.2015

Motivaatio on monimutkainen juttu. Se tuntuu juuttuvan paikoilleen varoittamatta ja päinvastoin myös ottavan kimmokkeen jostain odottamattomasta. Sairastelu on pistänyt kohdallani motivaation todella koetukselle. Kipeänä ei voi treenata, ja se tuntuu samalta, kuin joku käskisi jäädä paikoilleen tallomaan maata, vaikka itse haluaisi vain jatkaa eteenpäin. Tosiasiassa ruokavalion säilyttäminen pitää kyllä liikkeessä, mutta treenejen poisjäänti turhauttaa. Heräsin tänä aamuna "kaktus kurkussa" ja palelin kahden peiton alla. Selätin juuri poskiontelotulehduksen viikon sairastelulla ja lopulta antibioottikuurilla ja nyt tuli sitten tämä. Aikani märehdittyäni vaihdoin vaihteen ja etsin asian positiiviset puolet; Treeni tulee olemaan todella palkitsevaa, kun sitä on odottanut kauan. Lisäksi saan nauttia hyvällä omallatunnolla viikonlopusta ilman, että pitäisi kellottaa treenejä. Riittää, että kellotan ruokailuni, niinkuin joka päivä muutenkin. Jotenkin pelkään vaan, että tiukka ruokavalio ilman liikuntaa vie painoa pois lihaksistani. Sitä en halua, vaan tähtään nimenomaan hyvään lihaskuntoon ja kehon tasapainoisuuteen. Onneksi lihasmuisti on niin hyvä, että mahdolliset kehon vauriot (joita tuskin näin lyhyellä ajalla kuitenkaan tulee) ovat helposti korjattavissa, kun pääsee taas punnaamaan rautaa. Näillä mennään nyt, projekti jatkuu. 

Motivaationi ponnahti pilviin, kun sain kuulla että neljä läheistäni ovat innostuneita tästä aiheesta. He aikovat aloittaa saman treeni- ja ravintomatkan Fitfarmin hyvässä hoivassa. Ihan mahtavaa saada tuttuja tämän aiheen ympärille. He tulevat ymmärtämään asian ihan erilailla - syvemmin- ja jaksavat siten myös puhua ja touhuta enemmän aiheen ympärillä. On hienoa nähdä, miten innostus voi tarttua. Ehkä olen onnistunut innostamaan heitä ja he puolestaan motivoivat minua paljon jo nyt, ja varmasti myös tulevaisuudessa. Tällä pienellä ryhmällä pääsemme varmasti tavoitteisiimme, ja aina löytyy joku, joka nappaa niskasta jos itsellä tulee matalaliito aika. Fitfarmin ammattitaito takaa fiksun ja varman viitoituksen tavoitteisiimme. Ajatus siitä, että myös rakkaat läheiseni tulevat kokemaan tätä energiaa, hyvää oloa ja terveyttä, on mieltä lämmittävä. Peukutan heidän haastettaan kaksin käsin ja olen ylpeä heidän päätöksestään. Ei tämä ole mitään helppoa liihottelua - tämä on täyttä työtä, mutta tästä voi oppia nauttimaan. Hyvä olo on addiktoivaa.

Itse olen tehnyt viimein myös toisen tärkeän päätöksen; Savuttomuuden. Jokainen joka on joskus polttanut tietää, että se tie vie helposti mukanaan loppu elämäksi. Monen tutkimuksen mukaan tupakan riippuvuus on verrannollinen heroiiniriippuvuudelle. Vierottautuminen on monelle todella vaikeaa ja usean repsahduksen vaativaa. Itse olen polttanut ja lopettanut, polttanut enemmän ja vähemmän, polttanut silloin tällöin ja sitä vastoin ajoittain myös todella paljon. Tupakka on ollut seuralaiseni vuosia tavalla tai toisella, eikä ole päivääkään, etten olisi miettinyt siitä eroon pääsyä lopullisesti. Olen hyvin tietoinen, että 50% tupakoitsijoista kuolee tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Olen myös sitä mieltä, että tupakointi on typerää ja vaarallista eikä sillä ole sellaisia positiivisia vaikutuksia, että vaaka kallistuisi milliäkään "kannattaa"- kupin puolelle. Se, miksi sitten olen tupakoinut - miksi kukaan ylipäätään tupakoi - on niin monipiippuinen juttu etten sitä tähän nyt rupea sen enempää avaamaan. Meillä jokaisella on paheemme, mikä on inhimillistä. Itse en tuomitse kenenkään pahetta, sillä tiedän ettei kukaan ole suunnitellut jäävänsä johonkin koukkuun. Addiktioihin, riippuvuuksiin ja huonoihin elämäntapoihin ajaudutaan usein pikkuhiljaa, ja liian myöhään huomataan, ettei haluaisikaan sellaista. Elämän haastavia puolia. Päätöksen teko - muutoksen teko - on aina prosessi, mikä kypsyy hiljaa mielessä ja ottaa sitten kimmokkeensa jostain. Siitä pääsee sitten käytäntöön ja tekojen asteelle, mutta sitä pitää todella haluta itse. Haluta tarpeeksi, haluta paljon. Sovellan tähän päätökseeni samanlaista taktiikkaa, kuin aloittaessani tämän elämäntapamuutoksen: Päätös on tehty, eikä sitä enää mietitä. Tukenani on tähän alkuun sähkötupakka, nikotiini-purkat ja läheiset. Hyvin on mennyt ja tulee menemäänkin. Haluan tätä, eikä toista vaihtoehtoa enää ole.

Kurkkukipu ja heikko olo ovat ohimeneviä olotiloja. Elämäntavat ovat pysyviä, päivittäisiä toimintojamme. Niiden muutos haluamaansa suuntaan on jokaiselle mahdollista tavalla tai toisella. Kun aika on oikea, niin päätös on valmis nousemaan sisältämme. Sille kannattaa antaa mahdollisuus - joku kerta on juuri se, jolloin muutos onnistuu!