VIIKKO no.3
24.11.2014
Sisulla eteenpäin 
Niin se vaan pyörähti uusi viikko taas käyntiin. Tänään on kyllä ollut niinsanotusti heikko happi. Hartian kipu on nyt koko niskan kipu, huimaa, oksettaa ja tuntuu kuin olisi lämpö nousemassa. Eli ei hyvä. Vointi koheni hieman aamupalan, pilates-pallolla painelun ja vitamiini-särkylääke-combon jälkeen hetkellisesti. Siinä iski niin kova hinku raittiiseen ilmaan, että päätin lähteä kevyelle lenkille ennen lounasta. Olin hiestä märkä jo hetken reippaasta kävelystä, vaikka ulkona oli todella kylmä. Ehkä alkavaa flunssaa tai sitten samaa kiivasta aineenvaihdutaa kuin viime viikollakin. Perjantain tanssissa vuosin kuin Niagaran putous, vaikkei tanssi ollut mitenkään tavallista raskaampi. Ja siis se oli oikeasti ihan silmiinpistävän runsasta, lähes jo koomista..
Tänään kotiinpäin käännyttyäni sain mukavan napakan vastatuulen, ja manasin etten ollut ottanut pipoa mukaan. Perillepäästyäni katsoin, että pienestä lenkistä oli tullut lähes 50min lenkki. Siihen tosin sisältyi pieni hetki kun vaihdoin muutaman sanan yhden koiranomistajan kanssa ja apteeksissa käynti kun hain Sinkkiä vastaiskuksi tähän puolikuntoon. Arvelen että itse lenkki oli reilun puolentunnin mittainen ja ihan hyvä niin. Kaikenkaikkiaan olin tyytyväinen että lähdin vaikka olo oli aika naatti lenkin jälkeen. Fyysisesti olin puhki, mutta mieli oli reipas.
Lihaskuntoa en voi vielä tehdä enkä usko selviäväni Itämaiseen tanssiin tänään. Harmittaa tietenkin, mutta asennoidun tähän nyt niin, että elän tilanteen mukaan enkä lyö lukkoon sellaisia viikkosuunnitelmia, joissa ei olisi varaa joustaa. Turha se on hakata päätä seinään jos paikat ovat liian kipeät tai flunssaa pukkaa. Hetki vaan iisimmin ja sitten mennään taas. Ja niinkuin aikaisemmin kirjoittelin; ruokavalio kuitenkin pitää kokoajan, niin mikään tavoite ei tuhoudu vaikka kroppa vaatisi hetken taukoa kovista treeneistä. Huomiseksi on varattuna 60min aika hierojalle ja uskon sen auttavan pahimpiin jumeihin.
Ruoka-ajat alkavat olemaan jo aika kohdallaan vaikka mukaan mahtuu vielä päiviä kun tuntuu ettei millään ehdi syödä kaikkea - niin hassulta kuin se ehkä kuulostaakin. Ohjeet ovat todella tarkat ja hyvä niin. Pientä säätöä kyllä teen mm. välipalan ajankohdan ym kanssa - sovittelen niitä omiin päiviini, mutta pyrin säilyttämään kuitenkin pää-linjat eli kuinka usein,kuinka paljon ja mitä. Itse olen ollut todella tyytyväinen Fitfarmin porukkaan- Asiantuntemus on paljon laajempaa kuin mitä osasin odottaa ja kaikki on ajateltu loppuun saakka tarkasti. Että ei mitään "sinne päin" touhua vaan täyttä panostusta heidän osaltaan.
Ruuat punnitsen suht tunnollisesti ja siinä on ollut edesmenneen pappani kirjevaaka apuna. Loistopeli vaikka onkin vanha kuin mikä!
Ruoka on ollut aika askeettista(ihan omasta syystäni) ja ajattelinkin käyttää tämän mahdollisen sairastelu-ajan perehtymällä resepteihin paremmin. Ensimmäisillä viikoilla oli lähes jatkuvasti tilanne, että tein joka aterialle aina ruuan juuri ennen syöntiä, mistä johtuen ruoka-ajat venyivät. Nyt olen varustautunut paremmin, eli esim. tämän päivän pää-ruoat ovat olleet valmiina ja samoin tulee olemaan tästä eteenpäin aina kun vain mahdollista.
Tässä tyypillinen annokseni; Salaattia, tomaattia, parsakaalia,pieniä kaalikeriä ja jauheliha-munanvalkuais paistos. Hyvää on!
.
Tässä tämänpäivän lounaan lämmin ruoka; Jauheliha-juureskeittoa. Paljon on tullut syötyä kanaakin, vaikka kuvien ruuat ovat jauhelihapitoisia.
Täällä mennään siis sisulla eteenpäin. Tiesin ettei tie tule olemaan mitään juhlaa, niin pienet vastoinkäymiset tai taka-iskut eivät todellakaan saa tätä naista lannistettua. Tiedän, mitä haluan ja aion sen saavuttaa, tuli vastaan mitä tuli. Fiilis on hyvä, mieli positiivinen ja matka jatkuu...
